Holmöarna
Holmöarna on läntisen Merenkurkun suurin saariryhmä.
Sen kaikilla neljällä pääsaarella on omat
erityispiirteensä. Saariryhmä levittäytyy 26 kilometriä
pohjoisesta Trappuddenin niemestä aina etelään
Holmögaddin majakkaan saakka. Saariryhmä muodostuu drumliineistä
ja päätemoreeneistä (De Geer- moreeneista). Kalliopaljastumat
ovat harvinaisia.
Holmöarnan saaret ovat pitkään olleet asuttuja.
Jo rautakauden aikana ja aikaisella keskiajalla saariryhmä
oli tärkeä metsästys- ja kalastusalue. Ensimmäiset
merkinnät Holmönin saarella vakituisesti asuvista talonpojista
ovat vuodelta 1543. Nykyisin Holmön saarella asuu vakituisesti
noin 90 asukasta.
Holmöarnan saarille tullaan yleensä lautalla,
joka rantautuu Byvikenin satamaan. Byviken sijaitsee Holmön-nimisellä
saarelle, joka on saariryhmän saarista pohjoisin. Byvikenissä
on muutama palvelurakennus ja sieltä alkaa myös asutus.
Harvaan asuttu kylä ulottuu noin 3 km etelään kylätietä
pitkin Ängesön saarelle saakka. Holmön nähtävyyksistä
voidaan mainita saaren pohjoisosassa sijaitseva Trappudden, joka
muodostuu kallioista ja somerikoista. Saaren länsiosassa
sijaitsee Berguddenin päreillä verhottu majakka. Berguddenista
pohjoiseen löytyy Klammenin alue, joka on Holmön saaren
suurin somerikko. Bergudden soveltuu myös hyvin läntisen
Merenkurkun muuttolintuparvien tarkkailuun.
Suurinta osaa Holmönin saaresta, kuten koko Holmöarnan
saaristoa, hallitsee laakeilla maankohoamisalueilla kasvavat kuusimetsät.
Holmön kylä on poikkeus. Kylää ympäröi
pienimuotoinen, vanha viljelysmaisema, joka on vielä osittain
viljelykäytössä. Tienreunoja ja vanhoja niittyalueita
tutkivat ihmiset saattavat löytää vanhoille viljelysmaille
tyypillisiä lajeja, esimerkiksi jäkkiä (Nardus
stricta) ja nurmirölliä (Agrostis
capillaris). Täältä löytyy myös
harvinaisempia lajeja, kuten keväthanhikkia (Potentilla
crantzii) ja mäkikauraa (Avenula
pubescens). Holmön kylässä, jossa pienimuotoisesti
vaihteleva luonto koostuu avoimista viljelysmaista, pienistä
metsäkaistaleista, kivimuureista, kiviröykkiöistä
ja lehtipensaikoista on erittäin monipuolinen linnusto. Kylässä
tavataan säännöllisesti itäisiä lajeja,
kuten idänuunilintua (Phylloscopus trochiloides),
viitakerttusta (Acrocephalus dumetorum)
ja pikkusieppoa (Ficedula parva).
Holmönin saaren eteläpuolella sijaitseva Ängesön
on toinen Holmöarnan saarten kahdesta suuresta saaresta.
Muutamaa yksittäistä kesämökkiä lukuun
ottamatta täällä ei ole asutusta. Saarelle on helppo
tulla pientä tietä pitkin, joka kulkee koko Ängesönin
halki päättyen saaren eteläkärkeen. Ängesönin
ja Holmönin saaria erottaa toisistaan ainoastaan kapea Gebäckssundetin
salmi. Kulkuväylää pidetään avoimena
pienveneiden läpikululle siitä huolimatta, että
maa kohoaa ja salmen suulla on matalikko. Ängesönin
ja Holmönin itäosia leimaa hyvin pienimuotoisesti vaihteleva
topografia. Siellä on niemenkärkiä, lahdenpoukamia
ja pieniä luotoja. Rannikolla on myös sadoittain pieniä
merestä kuroutuneita merenlahtia, lampia, soita ja vanhoja,
käytöstä poisjääneitä suoviljelmiä,
jotka yhdessä tarjoavat kiehtovan, mutta vaikeakulkuisen
ympäristön. Mikäli mielii helpompaa vaellusta,
suosittelemme Ängesönin länsipuolen vaellusreittiä.
Vaelluksen yhdistäminen yöpymiseen Sikskärsgrundetin
kalastussaunassa on mainio idea (avaimen saa Holmönin venemuseosta,
(090) 552 20). Ängesönin tieltä löydät
myös polut, jotka johtavat kahteen hienoon, laavuilla varustettuun
levähdyspaikkaan, Klintvikeniin ja Kontvikeniin. Klintviken
sijaitsee hienon lahden poukamassa, jonne pienveneillä on
tapana rantautua.
Ängesönin etelä- ja kaakkoisosien rannoilla
kasvaa jonkun verran koivumetsiä. Tämä luontotyyppi
vaikuttaa omalta osaltaan Ängesönin erikoislaatuiseen
ilmeeseen. Ängesönin keskiosien kuusivaltaisilta alueilta
löytyy lisäksi aika paljon kallioisia alueita.
Grossgrundet on seuraava saari matkallamme kohti etelää
suuressa Holmöarnan saaristossa. Tämä saari on
vajaat 5 km pitkä ja sen lahdet sekä muutamat isommat
järvet tekevät saaresta mosaiikkimaisen. Saaren vanhimmissa
osissa tavataan muutamia kuusikoita, mutta muuten Grossgrundetin
saarta leimaavat avoimet varvikkokankaat joita hallitsevat variksenmarja
ja katajapensaat. Ihmisiä Grossgrundetin saarelle eksyy aika
harvoin, sillä sinne ei johda tietä eikä siellä
ole rakennuksia.
Holmögadd on Holmöarnan saariston eteläisin
ja yleisölle tuntemattomin saari. Saarella sijaitsee vanha
kivimajakka Holmögadd, josta kuullaan puhuttavan ruotsalaisessa
meritiedotuksessa päivittäin. Saari on kokonaan suljettu
tavallisilta vierailijoilta, koska se on sotilasaluetta. Holmögaddin
luontoa leimaavat laajat, avoimet varvikkokankaat ja koivumetsät.
Grossgrundetin ja Holmögaddin saarten välistä salmea
kutsutaan nimellä Gaddströmmen ja se on erittäin
hyvä kalavesi. Täällä pyydetään
kevättalvella mm. harjuksia.
Läntisen Merenkurkun ensimmäinen majakka rakennettiin
vuonna 1760 Holmögaddin saarelle. Tämä paikka on
luultavasti aina ollut tunnettu vaarallisista vesistään.
Majakka oli nk. vippimajakka, jota lämmitettiin hiilellä.
Aluksi majakka oli miehitetty ainoastaan syksyisin.
Holmöarnan saaret sisältyvät suurelta osin
luonnonsuojelualueeseen. Se käsittää Holmögaddin
ja Grossgrundetin saaret kokonaan, suurimman osan Ängesönin
saaresta sekä Holmön saaren itäpuolen. Luonnonsuojelu
tarkoittaa mm. sitä, että tällä alueella metsät
ja rannat saavat kehittyä luonnonvaraisesti.
Luonnonsuojelualue käsittää lisäksi
Stora Fjäderägg-saaren,
joka myös kuuluu Holmöarnan saaristoon. Stora Fjäderäggin
saari esitellään omalla sivulla Merenkurkun Luonto-oppaassa.
| 
