Holm�arna
Holm�arna on l�ntisen Merenkurkun suurin saariryhm�.
Sen kaikilla nelj�ll� p��saarella on omat
erityispiirteens�. Saariryhm� levitt�ytyy 26 kilometri�
pohjoisesta Trappuddenin niemest� aina etel��n
Holm�gaddin majakkaan saakka. Saariryhm� muodostuu drumliineist�
ja p��temoreeneist� (De Geer- moreeneista). Kalliopaljastumat
ovat harvinaisia.
Holm�arnan saaret ovat pitk��n olleet asuttuja.
Jo rautakauden aikana ja aikaisella keskiajalla saariryhm�
oli t�rke� mets�stys- ja kalastusalue. Ensimm�iset
merkinn�t Holm�nin saarella vakituisesti asuvista talonpojista
ovat vuodelta 1543. Nykyisin Holm�n saarella asuu vakituisesti
noin 90 asukasta.
Holm�arnan saarille tullaan yleens� lautalla,
joka rantautuu Byvikenin satamaan. Byviken sijaitsee Holm�n-nimisell�
saarelle, joka on saariryhm�n saarista pohjoisin. Byvikeniss�
on muutama palvelurakennus ja sielt� alkaa my�s asutus.
Harvaan asuttu kyl� ulottuu noin 3 km etel��n kyl�tiet�
pitkin �nges�n saarelle saakka. Holm�n n�ht�vyyksist�
voidaan mainita saaren pohjoisosassa sijaitseva Trappudden, joka
muodostuu kallioista ja somerikoista. Saaren l�nsiosassa
sijaitsee Berguddenin p�reill� verhottu majakka. Berguddenista
pohjoiseen l�ytyy Klammenin alue, joka on Holm�n saaren
suurin somerikko. Bergudden soveltuu my�s hyvin l�ntisen
Merenkurkun muuttolintuparvien tarkkailuun.
Suurinta osaa Holm�nin saaresta, kuten koko Holm�arnan
saaristoa, hallitsee laakeilla maankohoamisalueilla kasvavat kuusimets�t.
Holm�n kyl� on poikkeus. Kyl�� ymp�r�i
pienimuotoinen, vanha viljelysmaisema, joka on viel� osittain
viljelyk�yt�ss�. Tienreunoja ja vanhoja niittyalueita
tutkivat ihmiset saattavat l�yt�� vanhoille viljelysmaille
tyypillisi� lajeja, esimerkiksi j�kki� (Nardus
stricta) ja nurmir�lli� (Agrostis
capillaris). T��lt� l�ytyy my�s
harvinaisempia lajeja, kuten kev�thanhikkia (Potentilla
crantzii) ja m�kikauraa (Avenula
pubescens). Holm�n kyl�ss�, jossa pienimuotoisesti
vaihteleva luonto koostuu avoimista viljelysmaista, pienist�
mets�kaistaleista, kivimuureista, kivir�ykki�ist�
ja lehtipensaikoista on eritt�in monipuolinen linnusto. Kyl�ss�
tavataan s��nn�llisesti it�isi� lajeja,
kuten id�nuunilintua (Phylloscopus trochiloides),
viitakerttusta (Acrocephalus dumetorum)
ja pikkusieppoa (Ficedula parva).
Holm�nin saaren etel�puolella sijaitseva �nges�n
on toinen Holm�arnan saarten kahdesta suuresta saaresta.
Muutamaa yksitt�ist� kes�m�kki� lukuun
ottamatta t��ll� ei ole asutusta. Saarelle on helppo
tulla pient� tiet� pitkin, joka kulkee koko �nges�nin
halki p��ttyen saaren etel�k�rkeen. �nges�nin
ja Holm�nin saaria erottaa toisistaan ainoastaan kapea Geb�ckssundetin
salmi. Kulkuv�yl�� pidet��n avoimena
pienveneiden l�pikululle siit� huolimatta, ett�
maa kohoaa ja salmen suulla on matalikko. �nges�nin
ja Holm�nin it�osia leimaa hyvin pienimuotoisesti vaihteleva
topografia. Siell� on niemenk�rki�, lahdenpoukamia
ja pieni� luotoja. Rannikolla on my�s sadoittain pieni�
merest� kuroutuneita merenlahtia, lampia, soita ja vanhoja,
k�yt�st� poisj��neit� suoviljelmi�,
jotka yhdess� tarjoavat kiehtovan, mutta vaikeakulkuisen
ymp�rist�n. Mik�li mielii helpompaa vaellusta,
suosittelemme �nges�nin l�nsipuolen vaellusreitti�.
Vaelluksen yhdist�minen y�pymiseen Siksk�rsgrundetin
kalastussaunassa on mainio idea (avaimen saa Holm�nin venemuseosta,
(090)�552�20). �nges�nin tielt� l�yd�t
my�s polut, jotka johtavat kahteen hienoon, laavuilla varustettuun
lev�hdyspaikkaan, Klintvikeniin ja Kontvikeniin. Klintviken
sijaitsee hienon lahden poukamassa, jonne pienveneill� on
tapana rantautua.
�nges�nin etel�- ja kaakkoisosien rannoilla
kasvaa jonkun verran koivumetsi�. T�m� luontotyyppi
vaikuttaa omalta osaltaan �nges�nin erikoislaatuiseen
ilmeeseen. �nges�nin keskiosien kuusivaltaisilta alueilta
l�ytyy lis�ksi aika paljon kallioisia alueita.
Grossgrundet on seuraava saari matkallamme kohti etel��
suuressa Holm�arnan saaristossa. T�m� saari on
vajaat 5 km pitk� ja sen lahdet sek� muutamat isommat
j�rvet tekev�t saaresta mosaiikkimaisen. Saaren vanhimmissa
osissa tavataan muutamia kuusikoita, mutta muuten Grossgrundetin
saarta leimaavat avoimet varvikkokankaat joita hallitsevat variksenmarja
ja katajapensaat. Ihmisi� Grossgrundetin saarelle eksyy aika
harvoin, sill� sinne ei johda tiet� eik� siell�
ole rakennuksia.
Holm�gadd on Holm�arnan saariston etel�isin
ja yleis�lle tuntemattomin saari. Saarella sijaitsee vanha
kivimajakka Holm�gadd, josta kuullaan puhuttavan ruotsalaisessa
meritiedotuksessa p�ivitt�in. Saari on kokonaan suljettu
tavallisilta vierailijoilta, koska se on sotilasaluetta. Holm�gaddin
luontoa leimaavat laajat, avoimet varvikkokankaat ja koivumets�t.
Grossgrundetin ja Holm�gaddin saarten v�list� salmea
kutsutaan nimell� Gaddstr�mmen ja se on eritt�in
hyv� kalavesi. T��ll� pyydet��n
kev�ttalvella mm. harjuksia.
L�ntisen Merenkurkun ensimm�inen majakka rakennettiin
vuonna 1760 Holm�gaddin saarelle. T�m� paikka on
luultavasti aina ollut tunnettu vaarallisista vesist��n.
Majakka oli nk. vippimajakka, jota l�mmitettiin hiilell�.
Aluksi majakka oli miehitetty ainoastaan syksyisin.
Holm�arnan saaret sis�ltyv�t suurelta osin
luonnonsuojelualueeseen. Se k�sitt�� Holm�gaddin
ja Grossgrundetin saaret kokonaan, suurimman osan �nges�nin
saaresta sek� Holm�n saaren it�puolen. Luonnonsuojelu
tarkoittaa mm. sit�, ett� t�ll� alueella mets�t
ja rannat saavat kehitty� luonnonvaraisesti.
Luonnonsuojelualue k�sitt�� lis�ksi
Stora Fj�der�gg-saaren,
joka my�s kuuluu Holm�arnan saaristoon. Stora Fj�der�ggin
saari esitell��n omalla sivulla Merenkurkun Luonto-oppaassa.
| 
